DAY 4
Keskiviikko 10.10.
Maaseutukierros alkoi. Ohjelmassa tutustuminen lypsykarja&lihakarjatilaan seka biokaasulaitokseen. Maatilalla oli seka belgian sinista etta holsteinia. Oli mielenkiintoista. Isanta kertoi, etta belgian sininen poikii keisarinleikkauksen avulla. operaatio kestaa 45 minuuttia ja maksaa noin 100 euroa. Se on heille ihan arkipaivaa.
Tilakierrokselta jäi mieleen isännän kertoma peltomaan "kevyt" hinnoittelu. Vuokraamalla sai peltoa kohtuullisesti 300€/ha mutta ostaminen taitaa olla oma juttunsa... 50 000€/ha...HUH!
VastaaPoistaAamu alkoi raikkaan syyssään herättelemänä. Aamiaisen jälkeen kirjauduimme hotellista pois ja suuntasimme kulkumme parinsadan metrin päässä sijaitsevalle taksitolpalle. Tarkoituksena oli ottaa taksit joilla olisimme siirtyneet autovuokraamoon. Taksin saanti osoittautuikin varsin haasteelliseksi. Takseja kävi topalla ja useista yrityksistä huolimatta emme saaneet aluksi kyytiä järjestettyä. jostain syystä kuljettajat jatkoivat matkaansa sen jälkeen kun olimme kertoneet osoitteemme. Ehkä virhe oli että sanoimme osoitteen auton ulkopuolella. Viimein saimme yhden taksin suostumaan viemään neljä matkalaista laukkuineen autovuokraamolle. Loput matkalaiset lähtivät etsimään bussipysäkkiä jolta pääsisivät jatkamaan matkaa. Onneksi bussit kulki suhteellisen tiheästi ja oikea bussi löytyi vaivatta.
VastaaPoistaMatkaa autovuokraamolle oli muutama kilometri, mutta aikaa kului puolisen tuntia. Vuokraamolle saavuttua lunastimme kaksi tila-autoa joilla matkamme jatkuisi seuraaviin kohteisiin.
Autot lunastettuamme lastasimme matkalaukut ja itsemme autoihin ja matka jatkui kohti Farm Flabat:n tilaa , Perwez:ssa. Ajomatkan aikana saimme ihailla Belgialaista maaseutua ja pikkukyliä. Maisemat oli kauniita ja tiet idyllisen mutkaisia. Tilalla tuotettiin maitoa sekä Belgian sinisen vasikoita ja lihaa. Maidosta tilalla jatkojalostettiin jäätelöä ja juustoa. Tilalla työskentelee 3 henkilöä ja peltoa 150 ha. Maitokiintiö on 300000l. Peltoviljelyssä on vehnää, säilörehumaissia, perunaa, nurmea ja sokerijuurikasta. Maissia ei viljellä puitavaksi koska se ei ennätä kypsyä riittävästi ennen joutua puintikuntoon. Sadot ovat suomalaisittain korkeita; Vehnä 9000kg/ha, Peruna 55 tn/ha, sokerijuurikas 70 tn/ha ja maissisäilörehu 50 tn/ha.
Vaikka satotasot ovat korkeat, on myös sadon tuottaminen kallista, sillä pellon hinta on noin 40 000€/ha ja vuokran suuruus 300 – 900€/ha. Vuokraus järjestelmä on varsin erilainen suomeen verrattuna. Esimerkiksi 50 ha peltoalalla saattaa olla 70 eri omistajaa. Vuokra-ajat ovat myös erilaiset mitä meillä Suomessa. Pellot vuokrataan 1-3 vuoden sopimuksilla ja mikäli vuokarasopimus on yli 3v, se katsotaan vanhanlain mukaan silloin vuokralaisen omaksi. Oman omintakeisen vivahteen tekevätyritykset jotka tekevät, jotka tekevät maanomistajien kanssa sopimuksia pellonkäytöstä. Yritys, yleensä joku tehdas, sitoutuu viljelemään pellot ja tekemään kaikki työt viljelijän puolesta. Korvaus on kertakorvaus vuodessa ja maanomistajan ei tarvitse itse tehdä mitään töitä pellollaan. Viljan hinnan ollessa suhteellisen korkea, tehtaat voivat tehdä paljonkin tämän tyyppisiä sopimuksia.
Viljan hinta on suoraan Euronex - pörssi hinta, joka on tällä hetkellä noin 220€/tn. Moni tila käyttää myös olkea ja sen hinta on noin 65€/tn heti puinnin jälkeen.
Tilan eläimistä oli noin 40 kpl Belgian sinistä, 40 holsteinia (ruskea) maidontuotannossa. Lihan tuotannossa oli näiden eläinten lisäksi muita nautaeläintä noin 40 kpl. Bb eli Belgian blue rotua tilalla kasvatetaan lihan tuotantoon sekä uudistuseläimiksi. Tilalla syntyneet bb lehmävasikat kasvatetaan omalla tilalla koska eläinkierto on erittäin nopea. Vasikat syntyvät pääsääntöisesti keisarileikkauksella jonka suorittaa eläin lääkäri. Leikkaus maksaa 100€/eläin/kerta ja kestää noin 45 min. Eläimet toipuvat leikkauksesta nopeasti ja ovat tuotannossa noin 6v jonka jälkeen ne poistetaan teuraaksi. Bb rotua ei pidetä tuotannossa useinkaan yli 6v koska liha rasvoittuu ja menettää arvoaan hyvin nopeasti sen jälkeen. Lehmät voi kyllä tuottaa jälkeläisiä jopa 10 vuotta eikä keisarileikkaus vaikuta siihen mitenkään. Suurin syy nopeaan poistoon on tosiaan lihan rasvoittuminen ja hinnan aleneminen. Lehmät tuottavat ensimmäisen vasikkansa noin kahden vuoden ikäisenä.
VastaaPoistaLihanautojen ruokinnassa käytetään laidunta, maissisäilörehua, nurmisäilörehua ja sokeripulppaa/-leikettä. Lypsylehmien ruokinnassa käytetään maissisäilörehua, sokeripulppaa / -leikettä, soijaa, hernesäilörehua ja laidunnurmea. Säilörehuissa ei käytetä mitään säilöntäainetta.
Lehmien siemennys tehdään itse. Tilasiemennykseen saa koulutuksen maatalousalankoulussa eikä se vaadi mitään erityistä järjestelmää. Tila käyttää Semex:n, alta:n ja WWS:n siementä siementäessään eläimiä. Bb ja lihakarjan uudistuksessa käytetään tilasonnia, joka on lehmien mukana laitumella.
Vasikan hinnat vaihtelevat suuresti rodun ja käyttötarkoituksen mukaan. Bb: sonnivasikka maksaa 850€/kpl ja punaisen holsteinin vasikka 150€/kpl. Vasikan myyntipaino on noin 50kg. Bb:n vasikka on syntyessään noin 44 kg:n painoinen ja ne vieroitetaan 2-3 kk iässä. Vieroitus iässä vasikoiden paino on 150 – 200kg. Belgiassa eläin kaupassa on oltava varovainen ja pidettävä huolta eläin terveysnäkökohdista. IBR tauti on hyvin yleinen eläin tauti Belgiassa ja varsinkin maidontuotantotilojen on syytä olla takkana sen kanssa tehdessään eläinkauppoja tilojen välillä.
Tilan tuottaman maidon käyttö jakautuu kahteen osioon, jatkojalostaminen ja maidon myyntiin. Maidon hinta tilalla on 0,245€/l. Tila maidon jatkojalostuksen sivutuotteena syntyvän rasvattoman maidon hinta on 18€/kg ja maito myydään meijeriin. Tilalla tuotetun voin hinta on 7€/kg, joka on kiinteä hinta tilalla. Voita myydään tilan lisäksi kahdessa kaupassa kylällä sekä kiertävästä myyntiautosta. Tilalla maidon jatkojalosteita on jäätelö, kotijuusto, voi ja rasvatonmaito. Maidon laatua valvotaan kokoajan ja lakisääteisesti kerran vuodessa?
Maidon jatkojalostusta harjoittavien tilojen olosuhteisiin on tullut suuria muutoksia uusien lakien astuessa voimaan. Suurin jatkojalostukseen vaikuttava laki on ollut elintarvikehuoneistojen hygieniavaatimuksia määrittävä laki. Ennen jatkojalostavia ja suoramyyntiä harjoittavia tiloja oli paljon, mutta nykyään noin 10 – 20% tiloista. Tulos tulevat suurelta osin tilan jatkojalosteiden myynnistä, meijeriin myymällä ei ole kannattavaa tuotantoa.
Tilavierailun jälkeen jatkoimme matkaa seuraavaan vierailukohteeseen. Matkan aika pysähdyimme syömään lounaan ensimmäisen tilan läheisyydessä olevaan tilausravintolaan. Lounaan jälkeen matkasimme seuraavaan vierailukohteeseen, joka oli Biogas visit at « La Surizée ». Paikka sijaitsee Surice:ssa.
VastaaPoistaKohde on biokaasua jalostava yritys. Biokaasu laitos käyttää raaka-aineenaan kolmelta maatilalta tulevaa lantaa sekä lähialueelta tulevaa ympäristönhoito jätettä. Laitos ei peri porttimaksuja.
Laitoksen tuottama kaasu käytetään lämmön ja sähkötuottamiseen. Sähkö myydään valtakunnan verkkoon ja lämpö myydään naapurustossa oleviin kuuteentoista talouteen. Myytävän sähkön hinta on 4 snt/kwh. Laitos saa tukea vihreälle polttoaineelle 65€/tuotettu Mw. Ilman porttimaksuja ja tuotantotukea yritys olisi tappiollinen. Nyt myytävän energian ja tuen mukaan yritys on tuottava ja kannatava.
Kaasua tuotetaan keskimäärin 420000m3 /vuosi. Lehmän lietelantaa otetaan vastaan noin 500tn/vuosi ja kiinteää lehmän lantaa noin 1800 tn/vuosi. Viherrakentamisen ja puutarhanhoidosta tulevaa vihermassaa noin 10 tn/vuosi.
Reaktorin tuottamalla kaasulla tuotetaan lämpöenergiaa noin 1,06MWh vuodessa ja sähköä tuotetaan generaattorilla jonka teho on 104 kw. Sähkö generaattori tuottaa noin 800 000kwh vuodessa.
Biokaasureaktori toimii 35 – 38 asteen lämmössä. Lisä tietoa yrityksestä löytyy osoitteesta: http://www.valbiom.be/files/gallery/shiningexamplebelgiumphilippevillesurizenergie1221810960.pdf
Biokaasuyrityksen yhteydessä ja sen välittömässä läheisyydessä oli paikallisia luomutuotteita myyvä kauppa. Kaupassa oli myytävänä mm. käsitöitä, hilloja, olutta ja viinejä.
Matkamme jatkui vierailujen jälkeen seuraavaan yöpymispaikkaan, Tournainissa sijaitsevaan hostelliin. Hotelliin majoittumisen jälkeen oli vuorossa päivällinen, joka syötiin idyllisessä ravintolassa. Oman säväyksen ruokailuun teki se, että ravintolan henkilökunta ei puhunut englantia. Onneksi tarjoilija oli neuvokas ja haki tuttavansa tulkiksi. Ruuat saatiin tilattua ja ne olivat erinomaisia. Palvelu oli erinomaista kielimuurista huolimatta. Päivä oli pitkä, raskas ja värikäs, mutta siitä huolimatta erittäin mielenkiintoinen.