DAY 6 Perjantai 12.10.2012

Pohjois-Atlantin Liitto (North Atlantic Treaty  Organisation, NATO) perustettiin vuonna 1949. Se on kollektiivinen puolustusliitto, jonka tarkoituksena on turvata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä YK:n peruskirjaan nojautuen.

Perjantaina koitti vihdoinkin odotettu vierailumme Naton päämajaan. Päämajarakennuksesta piti alunperin tulla sotilassairaala, mutta tulipa sittenkin Naton päämaja! Uusi, rakenteilla oleva päämaja valmistuu v.2015.

Luentosalissa saimme kuulla aluksi ministeri Hilkka Nenosen alustuksen aiheesta: Ajankohtaista Natosta. Hän kertoi päämajassa työskentelevän erilaisissa sihteeristöissä ja kansallisissa edustustoissa yhteensä n. 3400 henkilöä. Suomen erityisedustusto Natossa on perustettu 1997, Naton päämaja-alueella se on sijainnut vuodesta 1998. Edustuston tehtävinä ovat: seurata Naton toimintaa ja kehitystä sekä raportoida niistä valtionjohdolle Suomeen sekä jakaa tietoa Naton ja Suomen yhteistyöstä. Erityisedustusto on ulkoasianministeriön alainen, sillä on 20 työntekijää (UM;ulkoministeriö, PLM;puolustusministeriö, PE;pääesikunta ja HVK;huoltovarmuuskeskus).

Millainen on normityöpäivä Natossa? Aamu alkaa valmistautumisella Naton komitean kokoukseen. Vain niihin kokouksiin voi osallistua, jotka koskevat Suomea. Pääesikunta antaa ohjeet neuvottelujen käyntiin operaatioihin liittyen. Operaation komentaja vastaa näistä. Oman päämajan kanssa keskustellaan erilaisista mielipiteistä, tarkasteluja esim. onko neuvotteluvaraa tms. Neuvotteluissa ns. hallitusten välinen yhteistyö= neuvotellaan niin kauan, että osapuolet samaa mieltä. Työpäivään kuuluu myös keskusteluja jäsenmaiden ja muiden maiden sihteeristöjen kanssa, lähinnä tulevien asioiden ja ongelmakohteiden "ruotimista". Pyritään vaikuttamaan asioihin jo ennakolta, mikäli mahdollista.

Natolla on 28 jäsenmaata, joista 21 Eu-maata ja 7 Eu:n ulkopuolista maata.  94% Eu-kansalaisista asuu Nato-maissa. Natolla on kumppaneina yhteensä yli 60 maata, jos kaikki sen kumppanuudet huomioidaan (mm. EAPC/PFP, Välimeri, Tyynimeri, Istanbul co-operation initiative)

Naton ydintehtävät

Naton toiminta-ajatuksen uudistaminen =strateginen konsepti 2010 Prioriteetit: 1)Jäsenmaiden yht. puolustuksen järjestäminen 2)Globaali kriisinhallintatoimija 3)Kansainvälisen vakauden edistäjä =kumppanuudet.

Operaatioihin joukot  ja kalustot AINA jäsen- tai kumppanuusmailta. Natolla ei ole omia joukkoja tai kalustoja.

Naton toiminnan painopiste kääntynyt yhä enemmän sotilaalliseen kriisinhallintaan. Natolla vahva sotilasosaaminen.  Eu ja Nato eivät juurikaan pysty sopimaan keskenään työnjaosta. Esim. jaettu Kypros kun hyväksyttiin Eu:n jäseneksi -> yhteistyön estoja (Kreikka, Turkki)

Naton "kolmipilarinen" rakenne: 1) Poliittinen pilari (Naton neuvosto, Naton pääsiht. Anders Fogh  Rasmussen, DK, kv.sihteeristö) 2) Sotilaallinen pilari (kansalliset asevoimat, sotilaskomitea, pj. Kenr. Knud Bartels, DK, kv.sotilassihteeristö) 3)Siviilivalmiusyhteistyö (harjoituksia, pelastuspalvelut, huoltovarmuus) Varautumissuunnitelmat ehkä maiden hallituksilla, mutta Nato hoitaa kattavasti. "Siviilit päättävät, sotilaat toteuttavat".

Naton päätöksenteosta: Nato on hallitusten välinen järjestö, jäsenmaat päättävät. Päätöksenteko perustuu yksimielisyysperiaatteeseen. Ei ole määräenemmistöpäätöksiä, eikä yksittäistä jäsenmaata voi pakottaa tekemään päätöstä. Esim. Makedonia><Kreikka, eivät hyväksy sen Naton jäsenyyttä vanhan nimikiistan takia.

Päätökset operaatioista tehdään ensiksi, sitten vasta itse operaatio käyntiin. Kaikki jäsenmaat eivät osallistu automaattisesti operaatioihin, vaan osallistumisesta päätetään aina tapauskohtaisesti, esim. mietitään, missä on kuhunkin operaatioon sopivin osaaminen. On olemassa kuitenkin ns. solidaarisuusodotus, että tehtäviin osallistuttaisiin mahdollisuuksien mukaan.

Mikä on aseellinen hyökkäys? Nato joutuu sotilaallisessa kriisinhallinnassaan mukauttamaan toimintansa uusiin uhkiin, kuten terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, tietokonehyökkäys, heikot valtiot, ympäristökatastrofit.. uudet turvallisuusuhkat ovat nykypäivää.

Naton laajentuminen? Uusien jäsenmaiden hyväksymiselle on olemassa kriteerit. Jäseneksi voivat hakea kaikki eurooppalaiset maat, jotka edistävät euroatlanttisen alueen vakautta ja Pohjois-Atlantin sopimuksen periaatteita. Nato edellyttää lisäksi hakijamaan pääpuolueiden ja kansan enemmistön tukea jäsenyyshankkeelle. Kansanäänestys lienee paras mittari tällä hetkellä. Suosituksena olisi lisäksi, että jäsenmaa käyttäisi vähintään 2% BKT:sta maanpuolustusmenoihin. Tällä hetkellä 4 jäsenmaata/28 täyttää tämän 2%:n suosituksen. Nato ei halua kuitenkaan jäsenekseen maata, joka toisi mukanaan kriisin. Venäjä ei halua Naton jäseneksi. Yhteistyön tavoittelu Venäjän ja Naton välillä on in. Nato ja Venäjä ovat  tehneet yhteistyötä vuodesta 1997. Nato-Venäjä neuvosto ollut koossa vuodesta 2002 (29 edustajaa). Yhteiset edut/uhkat määräävät yhteistoiminta-aikeet ja -tahdin! Lienee avainasemassa USA?

Naton tulevan laajentumisen MAP -ohjelmassa (jäsenyysvalmennusohjelma) ovat Makedonia, Montenegro ja Bosnia- Herzegovina. Ukraina ja Serbia ovat läheisessä Nato-yhteistyössä, mutta eivät ole kuitenkaan kiinnostuneita jäsenyydestä. Georgialla olisi intressejä jäsenyyteen, mutta, mutta ne mahdolliset kriisinuhat...

Luennon toisella osuudella meille puhui Nenosen sotilaskollega, Everstiluutnantti Arto Vaarala. Hänen aiheenaan oli Suomi, Nato ja Nae: Sotilaallinen rauhankumppanuus ja kriisinhallintaoperaatiot. 

Suomi on tehnyt Naton kanssa yhteistyötä jo 15 vuotta rauhankumppanuusohjelman (Partnership for Peace, PfP)  merkeissä. Yhteistyö ei ole vain kriisinhallintaa ”muilla mailla”, vaan kokonaisvaltaista kansallisen turvallisuuden lisäämistä ja toimintavarmuutta kriisitilanteiden sattuessa. Rauhankumppanuustoimintaan Suomessa ovat osallistuneet: ulkoministeriö, puolustusministeriö, Puolustusvoimat, sisäministeriö, Rajavartiolaitos, liikenne- ja viestintäministeriö, Huoltovarmuuskeskus sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Suomen Puolustusvoimien tehtävänä on: Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Mikä Nato on? Sotilaallinen näkökulma, konsensusperiaatteella toimiva puolustusliitto, jonka ydintehtäviä ovat yhteinen puolustus (artikla 5)=hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan, kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus.

Naton keskeisinä haasteina taloudellinen tilanne, uusi strateginen konsepti ja mm.erilaiset  rakenteet ja toimintatavat.

Naton poliittinen ja sotilaallinen rakenne

Naton neuvosto (North Atlantic Council, NAC) on järjestön tärkein päätöksentekoelin. Neuvosto koostuu jäsenmaiden pysyvistä edustajista ja se kokoontuu vähintään kerran viikossa. Neuvosto kokoontuu myös ulkoasiainministerien ja puolustusministerien kokoonpanossa virallisesti kerran ja epävirallisesti 1-2 kertaa vuodessa. Lisäksi neuvosto kokoontuu valtionpäämiesten kokoonpanossa (huippukokous), kun käsitellään laajakantoisia liittokunnan kehittämistä koskevia kysymyksiä.

Naton neuvoston päätöksillä on samat oikeusvaikutukset riippumatta siitä, millä tasolla se kokoontuu. Neuvosto on liittokunnan ainoa toimielin, jonka toimivaltuudet tulevat suoraan Pohjois-Atlantin sopimuksesta. Neuvostolla on sopimuksen mukaan toimivalta muiden toimielinten asettamiseen. Neuvosto onkin perustanut lukuisia komiteoita ja suunnitteluryhmiä tukemaan työtään tai vastaamaan tietystä tehtäväalueesta.

Naton neuvosto on jäsenmaiden hallitusten konsultaatioelin kaikissa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Neuvoston kokousten puheenjohtajana toimii Naton pääsihteeri tai hänen sijaisensa. Neuvostossa käsiteltävät asiat valmistellaan komiteoissa neuvoston pyynnöstä. Kukin kansallinen edustaja sekä pääsihteeri voivat lisäksi esittää asioita neuvoston käsittelyyn. Päätökset tehdään yksimielisesti. Pysyvät edustajat saavat ohjeet neuvostossa käsiteltäviä asioita varten kunkin jäsenmaan kansallisilta viranomaisilta ja raportoivat pääkaupunkiin neuvoston kokouksista.

Neuvoston sihteeristönä toimii Naton kansainvälinen sihteeristö (International Staff, IS). Sihteeristön virkamiehet ovat jäsenmaista rekrytoituja asiantuntijoita. Heistä suuri osa on eurooppalaisia. Päätöksenteolle Natossa on tunnusomaista jäsenmaiden jatkuva ja monelle tasolla tapahtuva epävirallinen asioiden valmistelu ja konsultaatio. Laaja-alainen konsultaatio onkin edellytys yksimielisyyteen perustuvan päätöksentekojärjestelmän toimivuudelle. Sen kautta jäsenmaat saavat ennakkotiedon toistensa näkemyksistä ja kantojen taustalla olevista perusteluista.

Naton sotilaallinen rakenne on poliittisen ohjauksen ja valvonnan alainen. Sotilaskomitea (Military Committee, MC) koostuu jäsenmaiden pysyvistä sotilasedustajista. Se kokoontuu kansallisten puolustusvoimien komentajien kokoonpanossa 2-3 kertaa vuodessa. Puolustusvoimien komentajat valitsevat sotilaskomitean puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sotilaskomitean työtä tukee kansainvälinen sotilasesikunta (International Military Staff, IMS). Sen henkilöstö on jäsenmaiden lähettämää ja pääosin eurooppalaista.

Strategisella tasolla on yksi johtoporras, jolla on operatiivinen vastuu. Tämä Naton Euroopan joukkojen komentajan (Supreme Allied Commander Europe, SACEUR) johtama strateginen operaatioesikunta (Allied Command Operations, ACO) vastaa kaikista liittokunnan operaatioista. Hän vastaa sotilaallisesta suunnittelusta mukaan lukien liittokunnan kaikkien tehtävien (vakauden säilyttäminen, kriisinhallintatehtävät ja yhteinen puolustus) edellyttämän toimintakyvyn määrittäminen ja voimavarojen pyytäminen jäsenvaltioilta liittokunnan käyttöön. Naton komentaja tekee esityksiä järjestön poliittisille ja sotilaallisille toimielimille niistä sotilaallisista asioista, jotka saattavat vaikuttaa liittokunnan suorituskykyyn. Hänellä on suora yhteys kansallisten asevoimien komentajiin.

Toinen strategisen tason johtoporras on transformaatioesikunta (Allied  Command Transformation, ACT). Se vastaa liittokunnan sotilaallisten kykyjen ja joukkojen yhteistoimintakyvyn kehittämisestä yhdessä operaatioesikunnan eli ACO:n kanssa. Kehittämiskohteina koulutus, liittokunnan uudet voimavarat, doktriini (oppijärjestelmä) ja uusien puolustusratkaisujen testaaminen.

Suomen sotilasedustus Eu:ssa ja Natossa: puolustusministeriö ja ulkoministeriö -> <- pääesikunta ja puolustusvoimain komentaja -> Suomen pysyvä sotilasedustaja Eu:ssa ja Natossa  <--> kansalliset edustajat EUE,NAE,SHAPE,AGO…

Sotilasedustuksen tehtävät Natossa v. 2012:  Lissabonin ja  Chigacon huippukokoukset. Seurata ja raportoida: Naton operaatioiden suunnittelua ja toimeenpanoa, Naton ja Venäjän välisen yhteistoiminnan kehittymistä. Osallistua suorituskykyjen kehittämistyöhön PARP, OCC,NRF,ACT..  Kenraalimajuri Markku Nikkilä PvKom:n edustajana Natossa ja Eu:ssa.

Kansainvälisyys kansallisen puolustuksen kehittämisessä:   > puolustusvoimien tehtävät >kansallinen poliittinen ohjaus> kehitettävät joukot ja suorituskyvyt, ”yhden raiteen politiikka”…   -> kansainvälinen harjoitustoiminta ->joukkorekisteri -> valmius- ja operaatiot.  Kotimaan puolustuksen kehittäminen ja valmius tuen vastaanottamiseen!

Monikansallinen yhteistyö                                                               Nato

Eu:n voimavaratyö                                                                              Standardit

NORDEFCO      ->                                                                                   <- Toimintamallit

Kahden-/monenvälinen yht.työ                                                    Suorituskykytavoitteet

Poliittinen väline                                                                                   Tekninen väline

 

Yhteistoimintakyvyn kehittäminen

Koulutus ja harjoitukset          Yhteistoimintakyky                   Suorituskyky

EAPWP                                           PARP                                               OCC

MTEP 2010-2016                         66 kumppanuus-                        standardit ja kriteerit

IPP                                                   tavoitetta 2010-2016                 yhteistoiminta ja suorituskyvyn arviointi

 

Naton sotilaallisen ulottuvuuden kehittäminen ”smart defence”, harjoittelu (NRF= Nato Response Force), ohjuspuolustus, uudistusten toteuttaminen, puolustussuunnittelu.

Uudet uhkat rauhankumppanuudelle: terrorismi, Syyrian tilanne, kyber-turvallisuus (tietoverkkohyökkäys organisaatiota vastaan), Lähi-Idän mahdollinen uhka, laiton siirtolaisuus, asymmetriset uhkat =ei tavanomaiset uhkat

 

 

ISAF -operaation purkaminen käynnissä, vuoden 2015 alkuun uuden operaation suunnittelu

Lisätietoja Natosta: www.finlandnato.org sekä FORMIN.FINLAND.FI