Pohjois-Atlantin Liitto (North Atlantic Treaty Organisation, NATO) perustettiin vuonna 1949.
Se on kollektiivinen puolustusliitto, jonka tarkoituksena on turvata
jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin
Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä YK:n peruskirjaan nojautuen.
Perjantaina koitti vihdoinkin odotettu vierailumme Naton
päämajaan. Päämajarakennuksesta piti alunperin tulla sotilassairaala, mutta
tulipa sittenkin Naton päämaja! Uusi, rakenteilla oleva päämaja valmistuu
v.2015.
Luentosalissa saimme kuulla aluksi ministeri Hilkka Nenosen
alustuksen aiheesta: Ajankohtaista Natosta. Hän kertoi päämajassa
työskentelevän erilaisissa sihteeristöissä ja kansallisissa edustustoissa
yhteensä n. 3400 henkilöä. Suomen erityisedustusto Natossa on perustettu 1997,
Naton päämaja-alueella se on sijainnut vuodesta 1998. Edustuston tehtävinä
ovat: seurata Naton toimintaa ja kehitystä sekä raportoida niistä
valtionjohdolle Suomeen sekä jakaa tietoa Naton ja Suomen yhteistyöstä.
Erityisedustusto on ulkoasianministeriön alainen, sillä on 20 työntekijää (UM;ulkoministeriö,
PLM;puolustusministeriö, PE;pääesikunta ja HVK;huoltovarmuuskeskus).
Millainen on normityöpäivä Natossa? Aamu alkaa
valmistautumisella Naton komitean kokoukseen. Vain niihin kokouksiin voi
osallistua, jotka koskevat Suomea. Pääesikunta antaa ohjeet neuvottelujen
käyntiin operaatioihin liittyen. Operaation komentaja vastaa näistä. Oman
päämajan kanssa keskustellaan erilaisista mielipiteistä, tarkasteluja esim.
onko neuvotteluvaraa tms. Neuvotteluissa ns. hallitusten välinen yhteistyö= neuvotellaan
niin kauan, että osapuolet samaa mieltä. Työpäivään kuuluu myös keskusteluja
jäsenmaiden ja muiden maiden sihteeristöjen kanssa, lähinnä tulevien asioiden
ja ongelmakohteiden "ruotimista". Pyritään vaikuttamaan asioihin jo
ennakolta, mikäli mahdollista.
Natolla on 28 jäsenmaata, joista 21 Eu-maata ja 7 Eu:n
ulkopuolista maata. 94% Eu-kansalaisista
asuu Nato-maissa. Natolla on kumppaneina yhteensä yli 60 maata, jos kaikki sen
kumppanuudet huomioidaan (mm. EAPC/PFP, Välimeri, Tyynimeri, Istanbul co-operation
initiative)
Naton ydintehtävät
Naton toiminta-ajatuksen uudistaminen =strateginen konsepti
2010 Prioriteetit: 1)Jäsenmaiden yht. puolustuksen järjestäminen 2)Globaali
kriisinhallintatoimija 3)Kansainvälisen vakauden edistäjä =kumppanuudet.
Operaatioihin joukot ja kalustot AINA jäsen- tai kumppanuusmailta.
Natolla ei ole omia joukkoja tai kalustoja.
Naton toiminnan painopiste kääntynyt yhä enemmän
sotilaalliseen kriisinhallintaan. Natolla vahva sotilasosaaminen. Eu ja Nato eivät juurikaan pysty sopimaan
keskenään työnjaosta. Esim. jaettu Kypros kun hyväksyttiin Eu:n jäseneksi ->
yhteistyön estoja (Kreikka, Turkki)
Naton "kolmipilarinen" rakenne: 1) Poliittinen
pilari (Naton neuvosto, Naton pääsiht. Anders Fogh Rasmussen, DK, kv.sihteeristö) 2) Sotilaallinen
pilari (kansalliset asevoimat, sotilaskomitea, pj. Kenr. Knud Bartels, DK,
kv.sotilassihteeristö) 3)Siviilivalmiusyhteistyö (harjoituksia,
pelastuspalvelut, huoltovarmuus) Varautumissuunnitelmat ehkä maiden
hallituksilla, mutta Nato hoitaa kattavasti. "Siviilit päättävät, sotilaat
toteuttavat".
Naton päätöksenteosta: Nato on hallitusten välinen järjestö,
jäsenmaat päättävät. Päätöksenteko perustuu yksimielisyysperiaatteeseen. Ei ole
määräenemmistöpäätöksiä, eikä yksittäistä jäsenmaata voi pakottaa tekemään
päätöstä. Esim. Makedonia><Kreikka, eivät hyväksy sen Naton jäsenyyttä
vanhan nimikiistan takia.
Päätökset operaatioista tehdään ensiksi, sitten vasta itse
operaatio käyntiin. Kaikki jäsenmaat eivät osallistu automaattisesti
operaatioihin, vaan osallistumisesta päätetään aina tapauskohtaisesti, esim.
mietitään, missä on kuhunkin operaatioon sopivin osaaminen. On olemassa
kuitenkin ns. solidaarisuusodotus, että tehtäviin osallistuttaisiin
mahdollisuuksien mukaan.
Mikä on aseellinen hyökkäys? Nato joutuu sotilaallisessa
kriisinhallinnassaan mukauttamaan toimintansa uusiin uhkiin, kuten terrorismi,
joukkotuhoaseiden leviäminen, tietokonehyökkäys, heikot valtiot,
ympäristökatastrofit.. uudet turvallisuusuhkat ovat nykypäivää.
Naton laajentuminen? Uusien jäsenmaiden hyväksymiselle on
olemassa kriteerit. Jäseneksi voivat hakea kaikki eurooppalaiset maat, jotka
edistävät euroatlanttisen alueen vakautta ja Pohjois-Atlantin sopimuksen
periaatteita. Nato edellyttää lisäksi hakijamaan pääpuolueiden ja kansan
enemmistön tukea jäsenyyshankkeelle. Kansanäänestys lienee paras mittari tällä
hetkellä. Suosituksena olisi lisäksi, että jäsenmaa käyttäisi vähintään 2%
BKT:sta maanpuolustusmenoihin. Tällä hetkellä 4 jäsenmaata/28 täyttää tämän
2%:n suosituksen. Nato ei halua kuitenkaan jäsenekseen maata, joka toisi
mukanaan kriisin. Venäjä ei halua Naton jäseneksi. Yhteistyön tavoittelu
Venäjän ja Naton välillä on in. Nato ja Venäjä ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1997. Nato-Venäjä
neuvosto ollut koossa vuodesta 2002 (29 edustajaa). Yhteiset edut/uhkat
määräävät yhteistoiminta-aikeet ja -tahdin! Lienee avainasemassa USA?
Naton tulevan laajentumisen MAP -ohjelmassa
(jäsenyysvalmennusohjelma) ovat Makedonia, Montenegro ja Bosnia- Herzegovina.
Ukraina ja Serbia ovat läheisessä Nato-yhteistyössä, mutta eivät ole kuitenkaan
kiinnostuneita jäsenyydestä. Georgialla olisi intressejä jäsenyyteen, mutta,
mutta ne mahdolliset kriisinuhat...
Luennon toisella osuudella meille puhui Nenosen
sotilaskollega, Everstiluutnantti Arto Vaarala. Hänen aiheenaan oli Suomi, Nato
ja Nae: Sotilaallinen rauhankumppanuus ja kriisinhallintaoperaatiot.
Suomi on tehnyt Naton kanssa yhteistyötä jo 15 vuotta
rauhankumppanuusohjelman (Partnership for Peace, PfP) merkeissä. Yhteistyö ei ole vain kriisinhallintaa
”muilla mailla”, vaan kokonaisvaltaista kansallisen turvallisuuden lisäämistä
ja toimintavarmuutta kriisitilanteiden sattuessa. Rauhankumppanuustoimintaan
Suomessa ovat osallistuneet: ulkoministeriö, puolustusministeriö,
Puolustusvoimat, sisäministeriö, Rajavartiolaitos, liikenne- ja
viestintäministeriö, Huoltovarmuuskeskus sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Suomen Puolustusvoimien tehtävänä on: Suomen sotilaallinen
puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen
sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Mikä Nato on? Sotilaallinen näkökulma,
konsensusperiaatteella toimiva puolustusliitto, jonka ydintehtäviä ovat
yhteinen puolustus (artikla 5)=hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys
kaikkia vastaan, kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus.
Naton keskeisinä haasteina taloudellinen tilanne, uusi
strateginen konsepti ja mm.erilaiset
rakenteet ja toimintatavat.
Naton poliittinen ja
sotilaallinen rakenne
Naton neuvosto (North Atlantic Council, NAC) on järjestön
tärkein päätöksentekoelin. Neuvosto koostuu jäsenmaiden pysyvistä edustajista
ja se kokoontuu vähintään kerran viikossa. Neuvosto kokoontuu myös
ulkoasiainministerien ja puolustusministerien kokoonpanossa virallisesti kerran
ja epävirallisesti 1-2 kertaa vuodessa. Lisäksi neuvosto kokoontuu
valtionpäämiesten kokoonpanossa (huippukokous), kun käsitellään laajakantoisia
liittokunnan kehittämistä koskevia kysymyksiä.
Naton neuvoston päätöksillä on samat oikeusvaikutukset
riippumatta siitä, millä tasolla se kokoontuu. Neuvosto on liittokunnan ainoa
toimielin, jonka toimivaltuudet tulevat suoraan Pohjois-Atlantin sopimuksesta.
Neuvostolla on sopimuksen mukaan toimivalta muiden toimielinten asettamiseen.
Neuvosto onkin perustanut lukuisia komiteoita ja suunnitteluryhmiä tukemaan
työtään tai vastaamaan tietystä tehtäväalueesta.
Naton neuvosto on jäsenmaiden hallitusten konsultaatioelin
kaikissa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
Neuvoston kokousten puheenjohtajana toimii Naton pääsihteeri tai hänen
sijaisensa. Neuvostossa käsiteltävät asiat valmistellaan komiteoissa neuvoston
pyynnöstä. Kukin kansallinen edustaja sekä pääsihteeri voivat lisäksi esittää
asioita neuvoston käsittelyyn. Päätökset tehdään yksimielisesti. Pysyvät edustajat
saavat ohjeet neuvostossa käsiteltäviä asioita varten kunkin jäsenmaan
kansallisilta viranomaisilta ja raportoivat pääkaupunkiin neuvoston
kokouksista.
Neuvoston sihteeristönä toimii Naton kansainvälinen
sihteeristö (International Staff, IS). Sihteeristön virkamiehet ovat
jäsenmaista rekrytoituja asiantuntijoita. Heistä suuri osa on eurooppalaisia.
Päätöksenteolle Natossa on tunnusomaista jäsenmaiden jatkuva ja monelle tasolla
tapahtuva epävirallinen asioiden valmistelu ja konsultaatio. Laaja-alainen
konsultaatio onkin edellytys yksimielisyyteen perustuvan
päätöksentekojärjestelmän toimivuudelle. Sen kautta jäsenmaat saavat
ennakkotiedon toistensa näkemyksistä ja kantojen taustalla olevista
perusteluista.
Naton sotilaallinen rakenne on poliittisen ohjauksen ja
valvonnan alainen. Sotilaskomitea (Military Committee, MC) koostuu jäsenmaiden
pysyvistä sotilasedustajista. Se kokoontuu kansallisten puolustusvoimien
komentajien kokoonpanossa 2-3 kertaa vuodessa. Puolustusvoimien komentajat
valitsevat sotilaskomitean puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Sotilaskomitean työtä tukee kansainvälinen sotilasesikunta (International
Military Staff, IMS). Sen henkilöstö on jäsenmaiden lähettämää ja pääosin
eurooppalaista.
Strategisella tasolla on yksi johtoporras, jolla on
operatiivinen vastuu. Tämä Naton Euroopan joukkojen komentajan (Supreme Allied
Commander Europe, SACEUR) johtama strateginen operaatioesikunta (Allied Command
Operations, ACO) vastaa kaikista liittokunnan operaatioista. Hän vastaa sotilaallisesta
suunnittelusta mukaan lukien liittokunnan kaikkien tehtävien (vakauden
säilyttäminen, kriisinhallintatehtävät ja yhteinen puolustus) edellyttämän
toimintakyvyn määrittäminen ja voimavarojen pyytäminen jäsenvaltioilta
liittokunnan käyttöön. Naton komentaja tekee esityksiä järjestön poliittisille
ja sotilaallisille toimielimille niistä sotilaallisista asioista, jotka
saattavat vaikuttaa liittokunnan suorituskykyyn. Hänellä on suora yhteys
kansallisten asevoimien komentajiin.
Toinen strategisen tason johtoporras on
transformaatioesikunta (Allied Command
Transformation, ACT). Se vastaa liittokunnan sotilaallisten kykyjen ja
joukkojen yhteistoimintakyvyn kehittämisestä yhdessä operaatioesikunnan eli
ACO:n kanssa. Kehittämiskohteina koulutus, liittokunnan uudet voimavarat,
doktriini (oppijärjestelmä) ja uusien puolustusratkaisujen testaaminen.
Suomen sotilasedustus Eu:ssa ja Natossa: puolustusministeriö
ja ulkoministeriö -> <- pääesikunta ja puolustusvoimain komentaja ->
Suomen pysyvä sotilasedustaja Eu:ssa ja Natossa
<--> kansalliset edustajat EUE,NAE,SHAPE,AGO…
Sotilasedustuksen tehtävät Natossa v. 2012: Lissabonin ja
Chigacon huippukokoukset. Seurata ja raportoida: Naton operaatioiden
suunnittelua ja toimeenpanoa, Naton ja Venäjän välisen yhteistoiminnan
kehittymistä. Osallistua suorituskykyjen kehittämistyöhön PARP, OCC,NRF,ACT.. Kenraalimajuri Markku Nikkilä PvKom:n
edustajana Natossa ja Eu:ssa.
Kansainvälisyys kansallisen puolustuksen kehittämisessä: > puolustusvoimien tehtävät
>kansallinen poliittinen ohjaus> kehitettävät joukot ja suorituskyvyt,
”yhden raiteen politiikka”… ->
kansainvälinen harjoitustoiminta ->joukkorekisteri -> valmius- ja
operaatiot. Kotimaan puolustuksen
kehittäminen ja valmius tuen vastaanottamiseen!
Monikansallinen yhteistyö Nato
Eu:n voimavaratyö
Standardit
NORDEFCO -> <-
Toimintamallit
Kahden-/monenvälinen yht.työ Suorituskykytavoitteet
Poliittinen väline Tekninen
väline
Yhteistoimintakyvyn kehittäminen
Koulutus ja harjoitukset Yhteistoimintakyky Suorituskyky
EAPWP PARP OCC
MTEP 2010-2016 66
kumppanuus- standardit
ja kriteerit
IPP tavoitetta
2010-2016 yhteistoiminta
ja suorituskyvyn arviointi
Naton sotilaallisen ulottuvuuden kehittäminen ”smart
defence”, harjoittelu (NRF= Nato Response Force), ohjuspuolustus, uudistusten
toteuttaminen, puolustussuunnittelu.
Uudet uhkat rauhankumppanuudelle: terrorismi, Syyrian
tilanne, kyber-turvallisuus (tietoverkkohyökkäys organisaatiota vastaan),
Lähi-Idän mahdollinen uhka, laiton siirtolaisuus, asymmetriset uhkat =ei
tavanomaiset uhkat
Lisätietoja Natosta: www.finlandnato.org sekä
FORMIN.FINLAND.FI

No niin, operaatiokartta jäi tietty pois... stana soikoon... en ossoo lisätä sitä...
VastaaPoista